Suora demokratia – liian hankalaa?

Ajatus suorasta demokratiasta kuulostaa monesta mielenkiintoiselta mutta epäkäytännölliseltä. Kuka nyt jaksaisi käydä äänestämässä joka viikko? Ja eihän kansan enemmistö yksinkertaisesti tiedä monista asioista juuri mitään. Jatketaan siis nykyisellä mallilla?

Ideana hallintomallissamme on, että kansanedustajat ovat fiksuja ja luotettavia ihmisiä jotka saavat perehtyä asioihin täyspäiväisesti ja tehdä viisaita ratkaisuja, joiden miettimiseen tavallisella kansalaisella ei ole aikaa eikä kiinnostusta. Se on ihan hyvä idea.

Nykymallissa on kuitenkin vakavia ongelmia, sillä äänestäjän mielipide häviää vaalitavassamme helposti kokonaan. Kun äänestät Suomen eduskuntavaaleissa ja olet onnekas, pääsee ehdokkaasi eduskuntaan. On kuitenkin hyvin mahdollista että ehdokkaasi ei pääse läpi, ja äänesi auttaa puolueen toisen ehdokkaan eduskuntaan koska kansanedustajat valitaan puolueen kokonaisäänimäärän perusteella. Jos olet äänestänyt pientä puoluetta ei kansanedustajan saamiseen riitä, että puolue saa 1/200 eli puoli prosenttia äänistä vaan äänimäärän on oltava moninkertainen. Äänestäjiä eriarvoistaa myös se, että kansanedustajilla on saman verran valtaa vaikka heillä olisi hyvin eri määrä äänestäjiä. Kansanvalta olisi tasa-arvoisempi, jos 50 000 äänestäjän edustajalla olisi enemmän painoarvoa kuin 3000 ääntä saaneella.

Kun eduskunta on valittu sumplivat puolueet keskenään maan hallituksen johon osallistuu vain osa puolueista. Hallitus hyväksyy haluamansa asiat eduskunnassa blokkina jossa puoluekuri sitoo edustajia. Mikä on siis todennäköisyys, että äänestäjän kanta toteutuu eduskunnan äänestyksessä, johon ehkä valittiin äänestämäsi edustaja? Se ei ole suuri.

Suhteellinen vaalitapa missä ehdokkaat valitaan puolueen koko äänimäärän perusteella neljän vuoden kiinteäksi kaudeksi oli varmaan hieno innovaatio 1800-luvulla. Nykyään pystytään kuitenkin parempaan.

Ehdotan eduskuntaan suoran ja edustuksellinen demokratian yhdistelmää, jossa molempien hyvät puolet toteutuvat.

1. Jokaisella edustajalla on niin monta ääntä kuin hänellä on äänestäjiä. Eli 12 543 äänestäjän edustaja äänestää 12 543 äänellä.
2. Äänestäjä voi halutessaan siirtää äänensä toiselle edustajalle tai ehdokkaalle. Aiemmalla edustajalla on silloin yksi ääni vähemmän ja uudella yksi enemmän. Kerran vuodessa ne edustajat, joilla on vähemmän ääniä kuin valitsematta jääneillä ehdokkailla vaihdetaan.
3. Jos äänestäjälle tietty eduskunnan äänestys on tärkeä voi hän käyttää äänensä siinä suoraan. Silloin hänen edustajallaan on kyseisessä äänestyksessä yksi ääni vähemmän.

Näin Suomeen saadaan aito kansanvalta. Äänestäjän kanta ei huku vaalijärjestelmän syövereihin, jokaisen äänen painoarvo on täsmälleen sama ja ääntänsä voi käyttää joko suoraan tai edustajan välityksellä oman valintansa mukaan.

Käytännössä useimmissa eduskunnan äänestyksissä vain harva kyseiseen asiaan perehtynyt kansalainen käyttäisi suoraan ääntään. Mutta laajaa kiinnostusta herättävissä kysymyksissä, kuten vaikkapa tasa-arvoisen avioliittolain tapauksessa, voi suorien äänestäjien osuus olla ratkaiseva. Ja jos kansanedustaja toimii vastoin lupauksiaan tai tekee rötöksiä voivat äänestäjät poistaa häneltä vallan nopeasti.

Yhdistämällä edustuksellinen ja suora demokratia saadaan edelleen täysi hyöty kansanedustajien viisaasta näkemyksestä ja huolellisesta asioihin perehtymisestä – juuri sillä painoarvolla minkä kansalaiset näkevät kulloinkin aiheelliseksi.