Alueverkkoyhtiö: Kasvua digitaalisilla innovaatioilla

Suomen valtio ja kunnat sijoittavat valtavia summia julkisten alueiden ja väylien ylläpitoon. Jalkakäytävien, torien ja puistojen rakentaminen ja ylläpito maksaa miljardeja. Sijoitukselle ei kuitenkaan saada rahallista vastinetta, ja julkisten alueiden kunnossapito on heikkoa. Samalla maailma digitalisoituu ja ihmiset ovat laitteineen jatkuvassa yhteydessä internetiin.

Voisimmeko parantaa alueiden kuntoa ja samalla mahdollistaa maallemme tulevan talouskasvun edellytykset? Kyllä. Ehdotan että ryhdymme tuumasta toimeen liikenneministeri Bernerin viitoittamalla tiellä ja perustamme valtiollisen alueverkkoyhtiön. Se tarjoaa palveluoperaattoreille valtuudet ihmisten oleskelu- ja liikkumispalveluiden tarjontaan. Mikä tärkeintä, palvelutarjonnan yksityistäminen tarjoaa ainutlaatuisen kasvualustan digitaalisille innovaatioille ja niihin liittyville uusille liiketoimintamalleille.

Palveluoperaattorit voivat tarjota ihmisille sekä aika- että matkaperusteisia palvelupaketteja. Kuluttaja voi vapaasti valita, maksaako puistoissa oleskelustaan ja lenkkipolkujen käytöstä kiinteällä kuukausimaksulla, metriperusteisella hinnoittelulla vai per julkisella alueella vietetty tunti. Yksityisalueilla kuten kodissa oleskelu on edelleen täysin ilmaista.

Yksityisyydensuojan suhteen huolet ovat turhia. Valtiollinen tietoturvavirasto takaa että ihmisten sijaintitiedot pysyvät varmassa tallessa. Olemmehan jo nähneet kuinka hyvin autojen seurantajärjestelmän tietoturva on hoidettu. Sitä paitsi, käytännössä jokaisella on jo taskussaan käytössä kännykkä joka seuraa sijaintia niin Facebookille kuin Googlelle metrien tarkkuudella. Käytännössä seurantasirun laittaminen kansalaisen ihon alle ei siis vaikuta yksityisyydensuojaan mitenkään.

Mitä nämä innovatiiviset, digitaaliset palvelut joita uusi alueverkkoyhtiö mahdollistaa, sitten oikein ovat? Sitä en vielä osaa sanoa. Kyllähän kaikenlaisia palveluita voidaan nykyäänkin tehdä ilman valtiollista seurantajärjestelmää. Olen myös kysellyt IT-alan ammattilaiskavereiltani eivätkä hekään ymmärrä mitä hyötyä järjestelmästä oikeasti olisi.

Sellaista se on, tulevaisuutta emme voi nähdä! Digitaaliset innovaatiot ja niihin liittyvät tulevaisuuden liiketoimintamallit ovat kuitenkin niin suuri mahdollisuus, ettemme voi jättää tilaisuutta olla tiennäyttäjänä koko maailmalle käyttämättä. Uusien kansallisten bisnesalustojen kannalta on tärkeämpää ymmärtää digitalisaation ja innovaatioiden merkitys muotisanoina, kuin ruveta miettimään onko niistä käytännössä mitään hyötyä tai miten ne vaikuttavat kansalaisoikeuksiin.

Tässä hieman täydennystä kun osa lukijoista otti ylläolevan satiirin tosissaaan:

Siirtyminen autojen verotuksessa hankintahintaan liittyvästä verosta käyttöön pohjautuvaan veroon ei sinänsä ole mahdoton idea. Sen toteuttamiseen ei kuitenkaan tarvita yksityisiä palveluoperaattoreita tai valtiollista sijainnin seurantaa. Yksinkertaisin vaihtoehto on sinetöity matkamittari. Jos eri teille halutaan eri maksut, voidaan se toteuttaa laitteen sisäisellä seurannalla, missä sijaintitietoa ei lähetetä eteenpäin. Riittää että laite raportoi montako kilometria tietyn hintaisella tiellä on ajettu vuodessa tai kuukaudessa.

Monimutkaista byrokraattista järjestelmää, missä yksityiset palveluoperaattorit tarjoavat erilaisia palvelupaketteja liikkumiseen, ei tarvita digitaalisten innovaatioiden mahdollistamiseksi. Lähtökohta esimerkiksi robottiautojen kehityksessä ei ole maailman teiden korvaaminen suomalaisella valtiollisella älytieverkostolla. Robottiautojen johtavat kehittäjät kuten Google ja Uber kehittävät niitä ihan nykyisille teille, joilla ne toimivatkin jo lupaavasti.