Leikataanko palveluita, nostetaanko veroja vai avataanko silmät?

Valitse puolesi, vasen tai oikea!

Näissä vaaleissa ollaan taas politiikan suuren kysymyksen äärellä. Sanoman vaalikoneessa kysytään perinteikkäästi

”Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.”

Kysymyksen sisällä piilee vanha kunnon köyhät vastaan rikkaat -vastakkainasettelu. Palvelut joita leikattaisiin ovat tärkeimpiä vähävaraisille, ja verojen korotus kohdistuu varakkaisiin. Me vastaan ne, luokkasodan hengessä hamaan tulevaisuuteen!

Itse koen voimakkaasti että olemme kaikki täällä yhdessä: Vastakkainasettelu on keinotekoista. Haluaisin että miettisimme kokonaisuutta ja kaikkien elämänlaadun parantamista. Miten julkiset palvelut tuotetaan ja verovarat käytetään nykyistä fiksummin? Ehdotan tähän kahta keinoa.

Valta hallintohimmeliltä terveyskeskukselle

Työelämässä olen oppinut, että työt sujuvat parhaiten kun ihmisille annetaan vastuuta omasta työstään ja valtaa päättää sen yksityiskohdista. Käskytyksen pohjalta töiden tekeminen ei ole hauskaa ja tukahduttaa työntekijän luovuuden. Menneen maailman konttoreissa ja tehtaissa työläiset istuivat rivissä ja noudattivat robottimaisesti johtajan ohjeita. Nykyajan menestyvissä yrityksissä johto keskittyy hyvien työolosuhteiden luomiseen ja antaa tekijöiden itse miettiä, mitkä keinot ovat parhaita tavoitteen saavuttamiseksi.

Helsingin kaupungin hallinto elää historiassa. Vitsikäs sana ”hallintohimmeli” ei todellisuudessa ole vitsi. Kaupunkilaisille palveluita tarjoavat yksiköt kuten terveyskeskukset ja lastentarhat kärsivät käsittämättömästä byrokratiasta. Seitsenportainen, historiallinen hirviö kuristaa kaupunkilaisia auttavia työntekijöitä.

Terveyskeskuksen johtaja ei voi edes päättää, montako röntgenkuvaa viikossa voi ottaa. Yksityiskohtaiset käskyt tulevat sähköpostilla joltain ylemmältä sosiaali- ja terveysviraston hallintoportaalta, eikä käskyjä vastaanottava johtaja välttämättä edes tiedä keneen voisi ottaa yhteyttä niiden muuttamiseksi.

Ahdistavan mikromanageerauksen lisäksi kaupungin työntekijät kärsivät liiallisesti raportoinnista. Esimerkiksi työajan käytön yksityiskohtainen kirjaaminen laskee sekä mielialaa että työnteon tehokkuutta.

Ratkaisu on yksinkertainen: Poistetaan tarpeettomat hallintoportaat ja annetaan valta yksiköille. Budjettinsa ja lakien puitteissa ne voivat itse päättää, miten juuri heidän asiakkaitaan voidaan parhaiten palvella. Tarpeettoman hallinnon poistaminen säästää suoraan rahaa, ja yksiköt voivat käyttää sisäisesti budjettinsa tehokkaammin kun työaikaa ei kulu turhaan byrokratiaan.

Saamme siis sekä paremmat palvelut että säästämme rahaa, sen sijaan että leikkaisimme palveluja ja korottaisimme veroja.

Siirretään sääntelyresurssit tekemään hienompaa kaupunkia

Kaupungin palveluksessa on töissä noin sata arkkitehtia. He säätävät rakennuskaavoja ja muita rakentamiseen liittyviä määräyksiä, eli käytännössä tekevät yksityiskohtaiset suunnitelmat kunkin alueen rakennuksista. Yksityisen puolen arkkitehdeilta tämä vie työtä ja alistaa heidät kaupungin sanelemien kattokulmien, materiaalien ja värien vangiksi. Tuloksia saamme ihailla kaupungin lähiöalueilla kuten Pikku-Huopalahdessa, joissa talot sosialidemokraattisessa tasa-arvossa hehkuvat solidaarisuutta kaakelipinnoillaan.

Maailman pääkaupungit kuten Tokio ja New York sen sijaan sääntelevät rakentamista hyvin vähän keskittyen lähinnä turvallisuusasioihin. Vanhojen pienten tiilitalojen vieressä voi olla futuristinen vääntyvä, auringossa oudosti kiiltelevä metallitorni. Joidenkin mielestä mahdottoman epämääräistä ja villiä, mutta itse valitsen mielummin Tokion tai Nykin ultramodernit pilvenpiirtäjät historiallisten kortteleiden välissä kuin homogeenisen helsinkiläislähiön. Ihan kivasti näkyvät myös asukkaat ja turistit viihtyvän noissa kaupungeissa. Vapaassa maassa rakentaja voi ottaa omaa näkemystä ja suunnitella jotain ennennäkemätöntä ilman että virkamies pitää kynästä kaksin käsin kiinni.

Helsingin on syytä ottaa opiksi suurkaupungeista. Voimme tehdä kaupungista vielä hienomman ja säästää samalla runsaasti verorahaa. Kun kaupungin rakennusmääräyksiä vähennetään syntyy yksityiselle puolelle automaattisesti lisää työtä. Kaupungilla töissä olevista arkkitehdeista yli puolet voi siirtyä yksityiselle puolelle suunnittelemaan entistä hienompia taloja rakentajien piikkiin.

Ehdotan siis että parannamme palveluita ja säästämme rahaa kahdella tavalla:

1) Lisäämällä palveluyksiköiden autonomiaa ja muuttamalla hallinto niiden yläpuolella paljon yksinkertaisemmaksi, ja

2) Vähentämällä sääntelyä mm. rakennus- ja ravintola-alalla niin että yksityiselle puolelle syntyy lisää työpaikkoja.

Olen politiikassa koska olen ihmetellyt miksi vallassa olevat puolueet eivät edistä näitä asioita. Ne keskittyvät uusien virastojen, sääntöjen ja määrärahojen keksimiseen.

Tehdään mielummin yksinkertainen ja järkevä kaupunginhallinto, joka antaa tilaa kaupunkilaisten luovuudelle.