Ei enää tarpeetonta tuhlausta, kiitos!

 
Keskustelu julkisten varojen käytöstä on usein varoittelua hyvinvointiyhteiskunnan romahtamisesta ja heikko-osaisten hylkäämisestä jos palveluja leikataan. Siksi budjetteja pitää nostaa säännöllisesti. Jos pakon edessä pitää säästää on useimmiten käytetty kammoksuttua ”juustohöylämallia”, jossa kaikkien budjetista nipistetään sama osa.

Veronmaksajien rahaa käytetään kuitenkin paljon muuhunkin kuin vanhainkoteihin ja lastensairaaloihin. Esimerkiksi nyt pääkaupunkiseudulla on alkamassa uusi IT-hanke, jonka
hintalappu on vaatimattomat 1,8 miljardia euroa. Tällä summalla aiotaan hankkia potilastietojärjestelmä Suomen sairaanhoitopiirien käyttöön. Virossa vastaavan tietojärjestelmän kehittämiseen käytettiin vain 11 miljoona euroa eli 0,6% HUS:n kustannuksista ja järjestelmä on jo käytössä.

Mistä ihmeestä tälläinen järkyttävä kustannusero voi johtua? Erona on se, että Suomessa järjestelmät suunnitellaan ja kilpailutetaan kaupunkilaisjärki unohtaen. Ehdotukset saavat sitä enemmän pisteitä mitä enemmän niissä on käytännössä tarpeettomia ominaisuuksia, kun Virossa on pyritty yksinkertaiseen, toimivaan ja käytännölliseen toteutukseen. Sen lisäksi että yksittäiset hankkeet maksavat valtavasti on julkishallinto Suomessa siiloutunut eri virastoihin, jotka eivät keskustele tai koordinoi hankkeitaan, vaan teettävät samoja järjestelmiä uudestaan ja uudestaan.

Julkishallinnossa voidaan siis säästää todella suuria summia ilman että kansalaisten palvelut heikkenevät lainkaan. Lisäämällä koordinaatiota eri virastojen kesken ja yksinkertaistamalla hankkeiden suunnittelu ja kilpailutukset voidaan sekä parantaa palveluita että alentaa veroja.

Tärkeä osa julkishallinnon järkeistämistä on päällekkäisten toimintojen yhdistäminen pääkaupunkiseudun eri kuntien kesken. Samalla kaupunginosien paikallishallintoa voidaan lisätä, jolloin julkiset palvelut ovat paremmin kosketuksessa ihmisiin ja paikallisiin olosuhteisiin.

 
Lue lisää: Rakentaminen