Puhutaan ydinvoimasta

Ydinvoima on suosittu keskustelunaihe, mutta siitä julkisuudessa oleva tieto on usein puutteellista. Koska olen opiskellut alaa ajattelin selventää mistä on kyse.

pandoras promise

Kuinka vaarallista on säteily?

Säteily voi tappaa tai olla käytännössä ilman vaikutusta, kaikki riippuu annoksesta. Säteilykeskustelua hankaloittaa se, että säteilyä on kaikkialla ja sen määrä vaihtelee runsaasti. Ihmisen saamaa säteilyannosta mitataan yksiköllä jonka nimi on millisievert.

Etelä-Suomessa luonnollinen taustasäteilyn määrä on kolme yksikköä vuodessa., Japanissa taas luonnollinen taso on alle yksi yksikkö vuodessa. Jos uutisissa lukee että Japanissa säteilytaso on kolminkertaistunut se ei siis tarkoita että siellä olisi sen vaarallisempaa kuin Suomessakaan.

Fukushiman onnettumuuden yhteydessä reaktorin sisään menneillä työntekijöillä oli säteilyannoksen maksimiraja 250 yksikköä. Tästä ei aiheudu vielä akuuttia vaaraa, eikä kukaan kyseisistä työntekijöistä sairastunut säteilyyn – siihen vaaditaan yli tuhannen yksikön säteilyannos. Eniten maailmassa luonnollista säteilyä on Iranin Ramsarissa, jossa säteilytaso on yli 200 yksikköä vuodessa, eli noin sata kertaa enemmän kuin Suomessa ja samaa luokkaa kuin Fukushiman hätätyöntekijöille oli sallittu reaktorin sisällä.

Minkälainen paikka Ramsar on? Se on (radioaktiivisista) lähteistään tunnettu lomakohde, jonne ihmiset tulevat virkistäytymään ja parantumaan. Paikkakunnalla pysyvästi asuvien terveyttä on tutkittu, eikä syövän esiintyminen tai keskimääräinen elinikä poikennut vähemmän säteilevien alueiden asukkaista.

Maailmassa suuret ihmisjoukot ovat saaneet suuria säteilyannoksia ydinräjäysten seurauksena. Heitä on tutkittu tarkasti, eivätkä alla sadan yksikön annokset ole kohottaneet syöpäriskiä tai aiheuttaneet muutakaan haittaa. Alle sadan yksikön annoksia voi siis hyvällä syyllä pitää vaarattomina.

Ydinvoimaloista tehdyssä uutisoinnissa alhaisten säteilytasojen vaarattomuus usein unohdetaan. Japanissa ihmiset ovatkin kieltäneet lapsiaan leikkimästä ulkona, vaikka säteilytaso ei ole sen suurempi kuin Suomessa luonnollisesti.

Entäs ydinjätteet?

Ydinjätteiden loppusijoituksesta syvälle peruskallioon on käyty vilkasta keskustelua. Satojen metrien syvyyteen hautaamisen lisäksi jätteet on suojattu mm. bentoniittisaven, paksun kuparikuoren ja jäätiköitymisen kestävän valurautakapselin sisään. Mutta voivatko jälkipolvet kaivaa ne 100 000 vuoden päästä esiin ja kuolla säteilyyn?

Ydinjätteiden vaarallisuutta miettiessä kannattaa muistaa pari asiaa. Nyt jätteitä säilytetään ympäri maailman maan pinnalla metallisäiliöissä. Säteily säilytyspaikoissa on niin vähäistä, että säiliöiden vieressä voi oleskella huoletta. Kymmenen tuhannen vuoden päästä jätteiden säteilytaso on yksi kymmenestuhannesosa nykyisestä. Jos jätekapselit siis suurella vaivalla saataisiin silloin kaivettua takaisin maan pinnalle on vaikea nähdä mitä erityisen vaarallista tilanteessa olisi verrattuna nykyiseen.

Toisekseen peruskalliossamme on runsaasti luonnollista uraania, josta johtuu maamme suhteellisen korkea taustasäteilyn taso. Tätä uraania on niin paljon että siitä syntyy enemmän säteilyä kuin ydinjätteistä – eikä uraania ole mitenkään kapseloitu kallion sisällä vaan säteilevät höyryt nousevat siitä suoraan ihmisten hengitettäväksi. Ydinjätteen säilytysratkaisuista koettu huoli on siis luonnolliseenkin säteilyyn verrattuna aiheetonta.

Miksi asia on edelleen ajankohtainen?

Ilmastonmuutos etenee vauhdilla, ja viime vuosi oli mitatun historian lämpimin. Ilmastonmuutoksella eniten kampanjoineen puolueen eli vihreiden käytännön teot eivät valitettavasti ole hidastaneet kehitystä. Päinvastoin, Saksassa käyttöönotettu vihreä energiapolitiikka on johtanut kaikkein saastuttavimman ja tappavimman energiantuotantomuodon eli ruskohiilen käytön kasvuun.

Ydinvoima on yksi ilmastoystävällisimmistä energiamuodoista; sen koko tuotantokaaren hiilidioksidipäästöt ovat samaa luokkaa kuin tuulivoiman eli noin sadasosa hiilen polton päästöistä. Toisin kuin tuuli- ja aurinkovoima se tuottaa tasaista perusvoimaa kaikissa olosuhteissa pakkasesta helteeseen. Ja toisin kuin uusiutuvat energiamuodot, ydinvoiman tuotanto ei vaadi valtavaa tukea veronmaksajilta eli nykyiseen verrattuna moninkertaista sähkön hintaa.

Ydinvoima siis kuuluu sekä ympäristölle että ihmisille vähiten haitallisiin energiamuotoihin. Kun se samalla tarjoaa hyvän tuotantovarmuuden ja paljon kapasiteettia ilman veronmaksajien panostusta alkaa ydinvoiman lisärakentaminen vaikuttaa järkevältä.

Suomen kalliossa on paljon uraania. Sillä voitaisiin tuottaa ilmastoystävällisesti vaikka koko Euroopan sähköt. Ottamalla kaivoksista talteen uraani ja rakentamalla tänne rikastuslaitos olisi hallussamme koko ydinvoiman tuotantoketju. Se tarkoittaisi sekä täyttä omavaraisuutta energian suhteen että mahdollisuutta tuottaa Suomessa niin paljon sähköä, että sen viennistä saatavat tulot vastaisivat Norjan öljytuloja.

Fennovoima ja Rosatom

Korkealaatuisia ydinvoimaloita tuotetaan mm. Etelä-Koreassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Venäjälläkin suunnitellut nykyaikaiset voimalat ovat turvallisia ja toimivia. Tilanteessa, missä Venäjä laajentaa alueitaan valtaamalla niitä Euroopassa asevoimin tekisin kuitenkin tilauksen muualta kuin heiltä jo solidaarisuudesta ukrainalaisia kohtaan. EU:n pakotteet ja Suomen Venäjä-riippuvuuden vähentäminen ovat kaksi hyvää syytä lisää tilata ydinvoimala muualta.

Blogi löytyy kommentointimahdollisuudella osoitteesta petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi. Keskustelua voi käydä myös Twitterissä ja Facebookissa.