Terveisiä Natosta!

Keskustelu Naton plussista ja miinuksista käy kuumana Venäjän laajennellessa alueitaan uusilla rantalomakohteilla. Menin järjestön päämajaan Brysseliin selvittämään mistä oikein on kyse – tässä raportti paikan päältä.

Pohjois-Atlantin liitto eli Nato on valtioiden välinen järjestö, jossa toimitaan siviilihallitusten tekemien konsensuspäätösten pohjalta. Sotilaat eivät siis johda Natoa. Naton päätehtävät ovat jäsenten yhteisen puolustuksen järjestäminen, globaali kriisinhallinta ja kansainväliset kumppanuudet esimerkiksi Venäjän kanssa vakauden lisäämiseksi maailmanpolitiikassa.

Onko Naton ovi nyt kiinni Suomelle? Ei ole. Nato ottaa jäsenhakemuksia vastaan vaikka Ukrainan kriisi on päällä. Tällä hetkellä neljä valtiota on hakemassa Naton täysjäsenyyttä, kuten Georgia jonka osia Venäjä miehittää.

Kuinka paljon Nato-jäsenyys maksaisi Suomella? Nato-jäsenyyden suora hinta olisi luokkaa 30 M€ vuodessa eli 6 € per suomalainen. Puolustusvoimien kalusto on jo Nato-yhteensopivaa, ja kalustohankintojen määrä jatkossa olisi Suomen päätettävissä kuten nykyäänkin. Itse asiassa Suomi on viime vuosina käyttänyt kaluston yhdenmukaistamiseen Nato-standardien pohjalta suuremman osuuden puolustusbudjetista kuin Nato suosittaa jäsenilleen. Viime vuosina Suomen puolustusbudjetti on ollut samalla tasolla kuin Naton keskiarvo (n. 1,3% bruttokansantuotteesta), joten jäsenyys ei aiheuttaisi tarvetta puolustusmenojen kasvattamiseen.

Jäsenyys mahdollistaa myös kustannussäästöjä. Puolustusliiton taatessa selustan resursseillaan olisi helpompaa miettiä esimerkiksi asevelvollisuuden vähentämistä, josta kansantalous saisi suuria säästöjä.

Pitääkökö Suomen osallistua Naton kriisinhallintaoperaatioihin jos olemme jäsen? Ei. Osallistuminen Afganistanin ja Libyan kaltaisiin operaatioihin on vapaaehtoista. Esimerkiksi Libyaan osallistui vain puolet Nato-maista. Irakin sota yhdistetään usein virheellisesti Natoon, mutta kyseessä ei ollut lainkaan Nato-operaatio vaan Yhdysvaltain vetämä hyökkäys.

Jos Suomeen hyökätään, voiko oikeasti luottaa siihen että muut Nato-maat tulevat puolustamaan meitä jos olemme jäseniä? Naton sopimuksessa jäsenet sitoutuvat puolustamaan toisiaan, eli hyökkäys yhtä maata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia Nato-maita vastaan. Kannattaa myös muistaa, ettei Naton 65-vuotisen historian aikana yhteenkään sen 28 jäsenmaasta ole tehty sotilaallista hyökkäystä. Puolustusliiton ensisijainen tehtävä eli rauhan turvaaminen on todistetusti onnistunut hyvin.

Seuraavaksi menen Europarlamenttiin. Voit seurata blogiani myös osoitteesta petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi.