Uusiutuvan energian lupaus

Uusiutuva energia on suosittu vaihtoehto ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Se ei ole ihme, sillä energian tuotanto ilman luonnonvarojen tuhoamista kuulostaa hyvin houkuttelevalta. Tuuli syntyy auringon säteilystä, jota voidaan myös kerätä suoraan talteen aurinkokennoilla. Polttamalla biomassaa eli useimmiten puuta voidaan energiaa tuottaa tasaiseen tahtiin samalla kuin polttoainetta kasvaa lisää metsässä.

Miten nämä uusiutuvan energian muodot toimivat käytännössä Suomen olosuhteissa?

paastot

Tuuli- ja aurinkovoima ovat hyvin vähäpäästöisiä energiamuotoja. Niiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 2% hiilen päästöistä kuten ydinvoiman, josta kirjoitin edellisessä bloggauksessa. Esimerkiksi tuulisilla saarilla tuulivoima on hyvä vaihtoehto paikalliseen sähkön tuotantoon, jos melu- ja maisemahaitat eivät häiritse. Aurinkoisilla alueilla lähellä päiväntasaajaa saattaa aurinkovoima kehittyä tulevaisuudessa yhdeksi edullisimmista energiamuodoista.

Suomessa kuitenkin tuulee vaihtelevasti, eikä aurinkokaan paista liikaa. Energiantarve on suurimmillaan talvipakkasilla jolloin on sekä pimeää että tyyntä. Siksi tuuli- ja aurinkovoimalla voidaan yleensä tuottaa vain pieni osa kuluttamastamme sähköstä.

Tuuli- ja aurinkoenergiasta olisi enemmän hyötyä jos sitä voitaisiin varastoida tehokkaasti. Varastointijärjestelmät kuitenkin kuluttavat energiaa ja nostavat sen hintaa huomattavasti. Korottamiseen ei tässä tapauksessa ole varaa, sillä sekä tuuli- että aurinkovoima ovat jo nyt paljon kalliimpia kuin muut energiamuodot. Veroistamme maksetaan tukea jo nykyiselle vaatimattomalle tuulivoiman tuotannolle yli 100 M€ vuodessa.

Biomassa on uusiutuvan energian suuri lupaus Suomessa. Maassamme on paljon metsää jota polttamalla hakkeena tai pelletteinä voidaan tuottaa tasaisesti paljon energiaa toisin kuin tuulivoimalla. Puuvoimaa onkin rakennettu ja myyty ahkerasti ekosähkön nimellä.

Biomassa ei ole yhtä vähäpäästöistä kuin tuuli, koska puun keräys ja kuljetus tuottaa hiilidioksidia vaikka uusi kasvava metsä sitoisikin poltetusta puusta vapautuneen hiilen. Biomassan kasvihuonepäästöt ovat 30-90% hiilen vastaavista eli kymmeniä kertoja suuremmat kuin tuulivoiman. Muiden saasteiden suhteen tilanne on pahempi. Vaikka käytössä olisi hyvin moderni ja mahdollisimman ”puhdas” voimalaitos, puun poltto aiheuttaa kaksinkertaiset pienhiukkasten ja kuusinkertaiset haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt.

Iso kysymys on myös se, kuinka ekologista metsien hakkaus poltettavaksi oikein on? Itse haluan suojella luontoa ja pitää Suomen metsät mahdollisimman koskemattomina, jos niiden hakkaamiselle on hyviä vaihtoehtoja. En ymmärrä miten voi samaan aikaan kannattaa metsien suojelua ja niiden hakkuiden laajaa lisäämistä, kuten monet vihreät poliitikot tuntuvat tekevän.

Uusiutuva energia ei siis ole helppo ratkaisu Suomen olosuhteissa. Sen tuotanto on joko hyvin vaihtelevaa ja kallista tai saastuttavaa ja luontoa tuhoavaa.

Seuraavaksi kirjoitan ilmastonmuutoksen torjunnassa saavutetuista käytännön tuloksista.

Blogi löytyy kommentointimahdollisuudella osoitteesta petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi. Keskustelua voi käydä myös Twitterissä ja Facebookissa.