Yhdistetään Suomen julkishallinto!

Ministeriö halusi kehittää uuden hienon IT-järjestelmän. Kun kehitystyö oli jo pitkällä selvisi, että parin sadan metrin päässä toisessa ministeriössä oli jo kehitetty hyvin samanlainen järjestelmä.

Virasto julkaisi ylpeänä hienon ja kalliin suunnitelman kaupunkialueen kehittämisestä. Toinen virasto hämmästyi tiedosta, sillä heiltä oli valmistumassa yhtä perusteellinen suunnitelma aivan samasta alueesta.

Omakotitalon rakentaja tarvitsi tietoa luvista ja säädöksistä. Googlen ja kärsivällisyyden avulla hän kahlasi läpi kaupungin rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston ja ympäristöministeriön sivut. Aluehallintoviraston Ympäristöluvat-sivusto kuitenkin unohtui.

Suomen julkishallinnossa on paljon päällekkäisyyttä ja tieto hyvin hajallaan. Mitä jos virastot ja komiteat tietäisivät automaattisesti, mitä muuta samaan aiheeseen liittyvää on tehty ja kehitteillä muissa julkishallinnon instansseissa? Sen lisäksi kansalainen saisi relevanttia tietoa omiin asioihinsa liittyen ilman tarvetta googlettaa ja kahlata tietoa esiin useasta eri ministeriön ja kunnan palvelusta.

Yhteistoiminnan teoriaa

Suomessa on päätetty, että valtion ja kuntien viranomaisten tietojärjestelmien on toimittava yhdessä. Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta määrää, että järjestelmien on noudatettava yhteentoimivuuden varmistavia määrityksiä.

Jotta tietojärjestelmät toimisivat tehokkaasti yhdessä, pitäisi niillä olla keinot samoihin asioihin liittyvien palvelujen ja tietojen yhdistämiseen. Tähän liittyen kansalliskirjasto, opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtiovarainministeriö ovat perustaneet Finto-palvelun. Palvelusta on saatavilla ontologia, jonka avulla on tarkoitus asiasanoittaa julkishallinnon sisällöt ja saada tiedot yhdistymään.

Kuulostaa hienolta, mutta mikä mahtaa olla käytännön tilanne? Löytääkö vaikka uuden talon viemäröintiä suunnitteleva helposti tiedon tarvittavista luvista ja asiaa koskevista säädöksistä toisiinsa linkitetyiltä kaupungin rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, aluehallintoviraston ja ympäristöministeriön aihetta käsitteleviltä sivuilta? Vastaus on ei. Sisältöjä ei ensinnäkään ole asiasanoitettu harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, puhumattakaan siitä että asiasanoitusta olisi käytetty samaa aihetta käsittelevän tiedon löytämiseksi kätevästi organisaatiorajojen yli.

Kuten siiloissa viihtyvässä julkishallinnossa usein käy, toiminta on jäänyt varsin teoreettiselle tasolle. Selvityksiä, mietintöjä ja standardeja kehitetään uutterasti, käytännön toteutus on sitten toinen juttu.

Vaikka olen tutkinut teoreettista fysiikkaa pidän itse enemmän käytännön tuloksista kuin resurssien käyttämisestä raportteihin ja mietintöihin. Siksi olen tehnyt työtä julkishallintoa yhdistävän palvelun kehittämiseksi.

Tietojen yhdistäminen käytännössä

Mediayhtiöiden puolella siiloja on purettu ahkerasti. Suomen medioiden sisällöt on yritykseni Leiki Oy:n palvelulla nykyään laajasti asiasanoitettu ja yhdistetty toisiinsa brändien yli. Asiasanoitus tehdään automaattisesti, minkä käyttäjä näkee vaikkapa suositussa Ylen Uutisvahti-sovelluksessa. Asiasanoitusta myös käytetään samankaltaisen sisällön automaattiseen löytämiseen, minkä voi havaita esimerkiksi ”Aiheeseen liittyen” –tyyppisissä listauksissa uutisartikkeleiden alla. Iltalehti ohjaa näin kävijöitä perehtymään aiheeseen tarkemmin myös muissa medioissa kuten Aamulehdessä tai Kotikokissa.

Toinen esimerkki on Ylen etusivun ”Poimintoja Ylen sisällöstä” –listaus, joka suosittelee kävijän omaan kiinnostushistoriaan liittyviä aiheita. Tällainen sisällön suosittelu vähentää tarvetta hakutoimintojen käyttöön ja tekee elämästä kansalaiselle helpompaa.

widgetit

Asiasanoitetun sisällön suosittelua Talentumilla, Iltalehdessä, Ylen etusivulla ja Uutisvahti-sovelluksessa.

Halusimme tehdä saman myös julkishallinnolle, ja kehitimme Ympäristöministeriöllle Suomen kunnat, virastot ja ministeriöt yhdistävän Tarkkailija-palvelun. Indeksoimme palveluun kaikkien kuntien ja useimpien ministeriöiden ja virastojen verkosta löytyvät sisällöt – artikkelit, katsaukset, raportit ja jopa kaavoituspiirrokset. Sisältöartikkeleita on yhteensä miljoonia, ja ne kaikki on tarkasti asiasanoitettu. Asiasanoitus on valmiina esimerkiksi Finto-palvelun standardiontologian mukaisena. Tarkkailija myös sisältää valmiin ratkaisun samoja aiheita käsittelevien sisältöjen löytämiseen organisaatiorajojen yli. Tämä tapahtuu samanlaisella suositteluelementillä, jota mediayhtiötkin käyttävät.

YK:n ihmisoikeusneuvosto valitsi äskettäin Tarkkailijan esimerkilliseksi palveluksi julkisen tiedon löytämiseen.

Julkishallinnon tiedot on siis jo asiasanoitettu ja samaa aihetta käsittelevät sisällöt yhdistävä palvelu valmiina käytettäväksi. Nyt haasteena on saada ministeriöt ja kunnat ymmärtämään asia ja ottamaan palvelu käyttöön. Sitä tarjotaan heille jopa ilmaiseksi.